PEP – polittisesti vaikutusvaltainen henkilö

PEP – polittisesti vaikutusvaltainen henkilö

Suomen lainsäädäntö edellyttää, että asiakkaan tuntemiseksi pankin tai muun rahoituslaitoksen tulee myös tietää, onko asiakas poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP, politically exposed person) tai tällaisen henkilön perheenjäsen tai läheinen yhtiökumppani.

Henkilöä on pidettävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi poliittisesti vaikutusvaltaisena henkilönä, jos hän toimii:

1. valtionpäämiehenä, hallituksen päämiehenä, ministerinä, vara- tai apulaisministerinä;
2. parlamentin jäsenenä;
3. korkeimman oikeuden, perustuslakituomioistuimen tai muun vastaavan oikeuselimen jäsenenä, jonka päätöksiin ei voida poikkeustapauksia lukuun ottamatta hakea muutosta;
4. tilintarkastustuomioistuimen ja valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaavan valtion varainhoitoa tarkastavan ylimmän päättävän elimen jäsenenä;
5. keskuspankin johtokunnan jäsenenä;
6. suurlähettiläänä tai asiainhoitajana;
7. puolustusvoimissa vähintään kenraalikuntaan kuuluvana upseerina; tai
8. valtion kokonaan omistaman yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimen jäsenenä.

Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheenjäseniä ovat:

1. aviopuoliso tai kumppani, joka asianomaisen maan kansallisessa lainsäädännössä rinnastetaan aviopuolisoon;
2. lapset ja heidän aviopuolisonsa tai edellä tarkoitettu kumppaninsa; ja
3. vanhemmat.

Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön yhtiökumppaneita ovat:

1. kaikki luonnolliset henkilöt, joiden tiedetään olevan yhteisöjen tai elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen todellisia yhteisomistajia ja edunsaajia tai joilla tiedetään olevan mikä tahansa muu läheinen liikesuhde poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön kanssa; ja
2. kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat sellaisten yhteisöjen tai elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen todellisia yksinomistajia ja edunsaajia, joista tiedetään, että ne on tosiasiassa perustettu poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön eduksi.

Tietojen pohjalta pankit ja muut rahoituslaitokset pyrkivät paremmin ymmärtämään asiakkaan käyttäytymistä, kuten sitä, millaisia rahavirtoja asiakkaan tilien kautta kulkee. Näin pankki tai muu rahoituslaitos pystyy havaitsemaan asiakkaan epätavanomaisen käyttäytymisen helpommin.

Pankeilla ja muilla rahoituslaitoksilla on velvollisuus ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista Keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle. Sääntelyllä pyritään siihen, että globaaleilla rahoitusmarkkinoilla EU-maiden pankeissa ja muissa rahoituslaitoksissa noudatetaan samanlaista menettelyä asiakkaiden tuntemisessa.