EU-rahoitus ja yrityslainat

Oppaan sisältö

• EU-rahoitus ja yrityslainat

• EU:N SUORA RAHOITUS
• EU:n tarjouskilpailut

• EU:N EPÄSUORA RAHOITUS

• EU:n rakennerahastot
• Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
• Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
• Euroopan koheesiorahasto
• Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto
• Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
• Eurooppalainen riskirahoitus
• Horizon 2020 -ohjelma
• Eurostars -ohjelma
• L.E.I.T. -ohjelma

• Cosme -ohjelma

• Euroopan investointipankki
• Esir
• InnovFin-ohjelma
• Kansainvälinen Leader-toiminta

• Kehittämisavustus yrityksille

• Luova Eurooppa -ohjelma

• Maahanmuuttajien työllistämisrahoitus

• De minimis -tuki

• Muuta EU-rahoituksesta
• Eri avustusohjelmat
• Mikä rahoitusmalli yritykselle
• EU:n tarjouskilpailut
• Hankkeen suunnittelu

EU-rahoitus ja yrityslainat

Euroopan Unionilla on paljon tarjottavaa jäsenvaltioidensa pienille ja keskisuurille yrityksille. Seuraavassa katsaus, miten EU voi auttaa suomalaisia yrityksiä toteuttamaan tavoitteitaan, jos vain tietoa osaa etsiä oikeista paikoista ja ymmärtää hakea. Euroopan kommission oma yritysportaali saattaa myös auttaa.

EU tuki yrityksille pitää sisällään monenlaisia hankkeita ja ohjelmia mm. alueiden ja kaupunkien virkistämiseen, turismin kehitykseen, työllisyyden parantamiseen, sosiaalisen vaikuttamisen lisäämiseen, maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, meri- ja kalastuspolitiikan kestävään kehitykseen ja yleensäkin tutkimukseen, teknologiseen innovointiin sekä humanitaariseen apuun.

Rahoituksen ja yrityslainoituksen lisäksi, EU tarjoaa yrityksille myös huiman määrän muunlaista apua, joka liittyy esim. tutkimustyöhön ja apurahoihin, verkostoitumiseen (monet hankkeet ovat yhteistyöhankkeita EU:n eri jäsenvaltioiden kesken), oikeudelliseen apuun ja konsultointiin, markkinointiin jne. Euroopan sisällä.

Käsittelemme tässä EU:n kanavoimia yrityslainoja ja yleensäkin sitä kautta haettavaa rahoitusta nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille. PK-yrityksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä mikroyrityksiä tai pieniä tai keskisuuria yrityksiä, jos ne täyttävät 1. tammikuuta 2005 voimaan tulleessa komission suosituksessa 2003/361/EY vahvistetut pk-yrityksen määritelmän perusteet. Tämän määritelmän mukaan PK-yritys on:

KategoriaTyöntekijöiden määräLiikevaihto taiTaseen loppusummaKeskisuuri< 250≤ 50 milj. €≤ 43 milj. €Pieni< 50≤ 10 milj. €≤ 10 milj. €Mikro< 10≤ 2 milj. €≤ 2 milj. €

Kuten rakennerahastot.fi:n sivulla tyhjentävästi sanotaan, EU-tuella parannetaan suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukeminen on avainasemassa pyrittäessä tavoitteisiin. EU-tuella pyritään siihen, että Suomessa olisi mahdollisimman hyvät edellytykset yrittäjyydelle.

Juurikin näihin tavoitteisiin tähtäävät EU:n tuki yrityksille. Ne jakautuvat suoriin ja epäsuoriin malleihin.

Euroopan Unionin jäsenmaat, joiden PK-yrityksiä tämän koosteen yrityslainat ja EU-rahoitus koskevat
Lähde: By DrRandomFactor - Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=20937713

EU-rahoitus: SUORA RAHOITUS

Suomalaiset voivat hakea EU tukea yrityksille avustuksina, yrityslainoina, lainan takauksina ja pääomasijoituksina. Tämä EU:n rahoitus kulkee yrityksille kahta eri reittiä.

Silloin kun EU-rahoitus on suoraa, kyse on lähinnä Euroopan investointirahaston hallinnoimista ohjelmista. Avustuksia myönnetään silloin yksittäisten hankkeiden toteuttamista varten ja hakumahdollisuuksista ilmoitetaan yleensä julkisesti nk. ehdotuspyynnöillä.

Avustus myönnetään tiettyyn tarkoitukseen, joka kuvataan ehdotuspyynnössä. Monissa tapauksissa EU:n osallistuminen hankkeen rahoitukseen edellyttää, että avustuksen saaja rahoittaa itse osan hankkeen kustannuksista.

Yritys voi hyötyä myös Euroopan valtavista markkinoista tekemällä suoraan EU:n kanssa sopimuksen tavaroiden tai palvelujen toimittamisesta. Katso täältä, mitä nuo sopimukset pitävät sisällään: https://europa.eu/european-union/about-eu/tenders-contracts_en

EU:n tarjouskilpailut ja hankinnat

Tarjouskilpailuun vastaaminen saattaa edellyttää projektikumppanin löytämistä jostain toisesta EU-maasta, mutta siihenkin löytyy apua täältä: https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/how-eu-funding-works/find-project-partner_en. EU-hankintailmoitukset julkaistaan TED- tietokannassa (Tenders Electronic Daily), josta yritykset voivat seurata eurooppalaisia hankintoja koskevia ilmoituksia. TED:n osoite http://ted.europa.eu/.

Tarjouskilpailut koskevat, kuten arvata saattaa, sellaisia projekteja, joiden on tavalla tai toisella tarkoitus parantaa meidän eurooppalaisten kilpailukykyä ja elinoloja. Niitä on mm. seuraavilta alueilta:

• talous
• työllisyys
• terveys
• innovaatio
• ilmasto
• kulttuuri
• ICT
• yksilön oikeudet
• paikallinen talous ja liiketoiminta
• jne

EU-rahoitus: EPÄSUORA RAHOITUS

Epäsuora rahoitus on kyllä EU:n hallinnoimmaa, mutta päätöksen sen tarjoamisesta tekevät paikalliset rahoituslaitokset kuten pankit, pääomasijoittajat tai bisnesenkelit. Kyseiset rahoituslaitokset määrittävät itse rahoituksen tarkat ehdot – määrän, laina-ajan, koron ja maksut.

Epäsuora EU tuki yrityksille tulee 80%:sti kansallisten rahastojen kautta suuremman Euroopan Rakenne-ja Investointirahaston puitteissa. Ne kattavat hirmuisen määrän elämän ja liiketoiminnan osa-alueita, joten ensimmäiseksi kannattaa selvittää suomalaisena yrittäjänä tämä reitti. Hakuprosessi on huomattavan paljon nopeampi ja se käydään suomen kielellä. Rahoitus myönnetään seuraavien rahastojen kautta:

• Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
• Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
• Euroopan Koheesiorahasto (vähemmän kehittyneiden alueiden talouden tukeminen, jätämme sen käsittelyssämme väliin, koska Suomi ei kuulu tuettavien maiden joukkoon)
• Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto
• Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

Näillä rahastoilla pyritään tukemaan EU:n jäsenvaltioiden taloudellista kehitystä Eurooppa 2020 –strategian mukaisesti

Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan aluekehitysrahasto pyrkii vahvistamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa korjaamalla alueiden välistä epätasapainoa. Syrjäiset tai harvaan asutut alueet hyötyvät erityiskohtelusta.

EAKR:n investoinnit keskittyvät seuraaviin painopisteisiin, jotka vaihtelevat alueittain ja riippuvat alueen luokasta:

• Innovointi ja tutkimus
• Digitaalistrategia
• PK-yritysten kilpailukyky
• Vähähiilinen talous

Euroopan sosiaalirahasto

Euroopan sosiaalirahasto investoi ihmisiin ja keskittyy parantamaan työ- ja koulutusmahdollisuuksia koko Euroopan unionin alueella. Se pyrkii myös parantamaan köyhyysriskissä olevien haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. ESR keskittyy seuraaviin tavoitteisiin:

• työllisyyden edistämiseen ja työvoiman liikkuvuuden tukemiseen
• sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan
• koulutukseen, taitoihin ja elinikäiseen oppimiseen, investoimiseen
• institutionaalisten valmiuksien parantamiseen ja julkishallinnon tehostamiseen

Suomi hyödyntää ESR:n rahoitusta työntekijöiden ammattitaidon parantamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. EU rahoitus kattaa myös sosiaalista osallisuutta edistävät hankkeet, joissa autetaan monenlaisia heikommassa asemassa ryhmiä hankkimaan koulutusta ja työtaitoja.

ESR investoi Euroopan henkilöpääomaan – työntekijöihin, maahanmuuttajiin, nuoriin, heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja kaikkiin työnhakijoihin. ESR auttaa niin ikään työntekijöitä ja yrityksiä lisäämään joustavuuttaan ja mukautumaan paremmin muuttuviin olosuhteisiin.

Täältä näet esimerkkejä ESR:n tähänastisista projekteista Suomessa:
http://ec.europa.eu/esf/main.jsp?catId=379&langId=fi

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston politiikan tavoitteena on auttaa EU:n maaseutualueita vastaamaan uuden vuosituhannen taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin. Maaseuturahasto on Maa-ja metsätalousministeriön alainen ja keskittyy siis:

• tietämyksen siirron ja innovoinnin edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla
• maatalouden kaikkien alojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä innovatiivisen maatalousteknologian ja metsien kestävän hoidon edistäminen
• elintarvikeketjun organisoinnin, eläinten hyvinvoinnin ja riskienhallinnan edistäminen
• maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen
• voimavarojen käytön tehostaminen sekä tuki vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymiselle maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa
• sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla.

Euroopan Meri- ja kalatalousrahasto

Euroopan Meri ja kalatalousrahaston ajama yhteinen kalastuspolitiikka sääntelee EU-maiden kalastuslaivastoja ja suojelee Euroopan kalakantoja. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa harjoitetaan kalastusta ja vesiviljelyä menetelmillä, jotka ovat ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäviä. Halutaan pitää huolta siitä, että ala tuottaa EU-kansalaisille terveellistä ravintoa. Tavoitteena on niin ikään ylläpitää kalastuselinkeinon dynaamisuutta ja turvata kalastajayhteisöille kohtuullinen elintaso.

Tavoitteena on:

• auttaa kalastajia siirtymään kohti kestävää kalastusta
• tukee rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa
• rahoittaa projekteja, joiden tarkoituksena on synnyttää uusia työpaikkoja ja parantaa rannikkoalueiden asukkien elämää Euroopassa

Lisätietoja:
Finpro

Kaikkien näiden rahoituksen hallinnoinnissa noudatetaan tarkkoja sääntöjä, joilla varmistetaan, että varojen käyttö on tiukasti valvottua, avointa ja vastuullista.

Lopullinen poliittinen vastuu siitä, että EU:n varat käytetään asianmukaisesti, on Euroopan komission 28 komissaarilla kollektiivisesti. Koska suurinta osaa EU:n varoista kuitenkin hallinnoidaan kansallisella tasolla, kukin jäsenmaa on omalta osaltaan vastuussa varojen käytön valvonnasta ja tilintarkastuksista.

Hae rahoitusta
Yritysten toimintaympäristötukia haetaan rahoittavien viranomaisten määritteleminä hakuaikoina, joista ilmoitetaan www.rakennerahastot.fi –verkkopalvelussa. Löydät sieltä myös tarkemmat tiedot EAKR- ja ESR-rahoituksen ehdoista.

Huomaa kuitenkin, että varsinainen EU tuki kanavoidaan yrityksille kansallisen väylän kautta, esimerkiksi paikallisen TE- tai ELY-keskuksen kautta.  ELY-keskuksista saa lisäksi neuvontaa muista Euroopan unionin tarjoamista rahoitus- ja verkostoitumiskanavista.

Eurooppalainen riskirahoitus

Osa EU:n myöntämästä tuesta myönnetään takauksina. Kun yritys tarvitsee rahoitusta, se voi siis kääntyä myös eräiden yksityisten pääomasijoittajien puoleen ja hyötyä näin EU-tuesta yritystoimintansa aloittamiseen.

Euroopan kommission sivuilta löytyy lista näistä paikallisista toimijoista, jotka ovat läpäisseet tiukan hakuprosessin ja joille on sitten myönnetty lupa EU:n rahoituskumppanina toimimiseen.

Nämä tahot määrittävät tarkat lainanmyönnön ehdot itse samoin kuin laina-ajan ja korot.

Suomalaiset PK-yritykset voivat hakea EU:n pääomarahoitusta seuraavilta rahoittajilta yritystoimintansa käynnistämis- ja alkuvaiheeseen näiltä rahoituslaitoksilta.

Täältä löytää pääomarahoitusta laajentumisvaiheeseen.

Tuolta samaiselta Minun Eurooppani -sivulta voi jokainen selailla eri rahoitusmahdollisuuksia alavetovalikon eri painotuksia muuttamalla.

Lisää tietoa eurooppalaisista pääomasijoittajista voi kysyä komission edustajalta Suomessa: http://een.ec.europa.eu/about/branches/finland

Hae rahoitusta/lisätietoa
Yritysten verkkosivujen kautta

Horizon 2020

Horizon 2020 on EU:n lippulaivaohjelma, jonka puitteissa EU on mukana rahoittaa jäsenvaltioidensa PK-yritysten innovaatiohankkeita.

Euroopan komissio tukee yhteensä 70,2 miljardilla eurolla eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita Horizon 2020 -ohjelman puitteissa.

Se rahoittaa hyvin moniin teemoihin liittyviä hankkeita mm. bioteknologiaan ja ICT:hen, mutta myös terveyteen ja hyvinvointiin sekä moniin muihin Euroopan kilpailukykyä ja teollista elinvoimaa vahvistaviin aloihin kunhan projekteilla on laajempi kansainvälinen ulottuvuus. Horizon 2020 -ohjelman hankkeet tulee toteuttaa pääsääntöisesti kansainvälisenä yhteistyönä.

Tavoitteena on saada Horisontin avulla Eurooppaan talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä näin parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.

Tästä voit ladata koneellesi englanninkielisen oppaan Horizon 2020 -ohjelmasta.

Rahoituksen järjestyminen riippuu hankkeestasi. Sen täytyy tarjota jotain sellaista, jota EU tarvitsee eikä keskittyä vain tänne koto-Suomeen, jotta hakemuksellasi olisi mahdollisuuksia kilpailussa pärjätä. Etusijalla ovat tavoitteet, jotka voivat parhaimmillaan hyödyttää mahdollisimman monia. Kilpailu on kovaa ja hakemuksen latimiseen kannattaa laittaa tarpeeksi aikaa.

Horizon 2020 -ohjelma jakautuu kolmeen alaohjelmaan:

Horizon 2020 jakautuu kolmeen ohjelmaan: 1. huipputason tiede, 2. teollisuuden johtoasema ja 3. yhteiskunnalliset haasteet. Suomalaisia PK-yrityksiä kiinnostanee nuo kaksi viimeistä kohtaa.

Tarkoituksena on tukea yritysten ja teollisuuden kykyä kehittää ja ottaa käyttöön uusia teknologioita, tuotteita ja palveluja. Rahoitus kohdistetaan tieto- ja viestintäteknologialle, nanoteknologialle, kehittyneille materiaaleille, bioteknologialle, kehittyneille valmistus- ja prosessointimenetelmille ja avaruusteknologialle. Riskirahoituksen saatavuutta pyritään parantamaan erilaisilla rahoitusjärjestelyillä.

Yhteiskunnallisia haasteita lähivuosina ei tule Euroopasta puuttumaan ja näihin kohdistuu juuri myös Horizon 2020 -ohjelma. Suuria haasteita ovat mm. terveys, väestönmuutos, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja sisävesien tutkimus, puhdas energia, ilmastotoimet, ympäristöystävällisyys, osallistuvat ja innovatiiviset yhteiskunnat sekä kansalaisten vapaus ja suojelu.

Osallistuminen Horizon 2020-hakuihin on yksi tärkeä väylä kansainväliseen liiketoimintaan ja verkostoitumiseen. Kaikki Horizon 2020 -ohjelman haut ovat avoimia PK-yrityksille.

Tämän lisäksi pk-yrityksille on ohjelmassa myös oma rahoitusinstrumentti tuotteen tai palvelun kaupallistamiseen. Kyseessä on kolmivaiheinen instrumentti, jonka rahoituksen vaiheet jakautuvat:

• Vaihe 1: konseptointi ja toteutettavuusarviointi (50 000€)
• Vaihe 2: demonstrointi ja markkinareplikointi (0,5 - 2,5 milj.€)
• Vaihe 3: kaupallistaminen (ei rahoitusta, mutta tukipalveluita ja rahoitusjärjesteltyjä)

Rahoitusta haetaan vaiheittain ja erikseen. Haut ovat jatkuvasti avoinna.

Rahoituksesta lisää on löydettävissä täältä: http://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/en/h2020-section/sme-instrument

Hae rahoitusta/lisätietoa
Tästä Tekesin linkistä
Hakemusten arvioinnista: "EU:n Horizon 2020 SME -instrumentti pyrkii paikkaamaan innovatiivisten pk-yritysten, joilla uuden tuotteen tai palvelun kaupallistaminen on 1 - 2 vuoden päässä, rahoituksen aukkoja. Instrumentista on kuitenkin tullut suosionsa vanki. Hyväksyttyjen rahoitushakemusten suhteellinen osuus on ollut laskussa. Edes hyvälläkään hakemuksella ei pääse läpi, vain erinomaiset seppelöidään tällä tukipäätöksellä. Mutta ymmärtämällä hakemuksen arviointiprosessia ja sen vaatimuksia hakemuksen painotuksille ja sisällölle, saadaan läpimenon todennäköisyyksiä hilattua huomattavastikin korkeammiksi." Lue koko blogikirjoitus täältä:

Täältä voit selailla eri aihealueita: https://ec.europa.eu/easme/en/horizons-2020-sme-instrument

Eurostars -ohjelma

Eurostars-ohjelma on tarkoitettu kasvaville pk-yrityksille kansainvälistymiseen. Ohjelmasta rahoitetaan pk-yrityksiä, jotka investoivat vähintään 10 %
liikevaihdostaan tai kokoaikavastaavistaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Se on 34 osallistuvan maan yhteisohjelma, jota hallinnoidaan Brysselistä. Hakemukset arvioidaan yhteisillä kriteereillä ja Tekesin roolina on rahoituksen järjestäminen. Eurostars-ohjelmaan voi
hakea rahoitusta miltä tahansa sektorilta.

Tekesin kansainvälistyville yritysasiakkaille Eurostars-projektit ovat hyvä vaihtoehto ja yhteistyön keino markkinaläheisyytensä ansiosta.

Suomen Eurostars-rahoituksesta.

Hae rahoitusta/lisätietoa
Tästä Tekesin linkistä
https://www.eurostars-eureka.eu/

L.E.I.T. -ohjelma

Nykyisten ICT-alojen voittokulku jatkuu ja matkaan tuo voimaa mm. elektroniikka-teollisuus, mikro-ja nanoteknologia, avaruustutkimus, tekoäly, sähköinen verkostoituminen... Leadership in Enabling and Industrial Technologies (L.E.I.T.) -ohjelma pyrkii auttamaan Eurooppaa em:n alojen tuomissa haasteissa niin, että vahva osaaminen säilyy ja eteenpäin päästään nopeasti.

Cosme

Kaikista Euroopan liiketoiminnoista pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 99% ja ne tarjoavat 85% kaikista uusista työpaikoista EU:ssa. Tästä syystä EU:lla on kaikki intressi edesauttaa pk-yritysten rahoitusta ja lainoitusta.

Cosme-ohjelma tarjoaa PK-yrityksille lähinnä 150 000 euron suuruisia yrityslainoja. PK-yritysten kilpailukykyä koskeva EU:n ohjelma vuosiksi 2014–2020 ja jonka talousarvio on 2,3 miljardia euroa. COSME-ohjelmalla tuetaan pk-yrityksiä seuraavilla aloilla:

• rahoitusmahdollisuuksia
• markkinoille pääsyä
• kilpailykyvyn toimintaedellytyksiä, yrittäjyyden edistämistä ja parempia edellytyksiä yritysten kasvua varten.

COSME on siis yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma. Se on suunniteltu pk-yritysten tukemista varten ja sitä hallinnoi Euroopan komissio.

Ohjelmaan kuuluu kaksi rahoitusvälinettä, joilla helpotetaan pk-yritysten rahoituksen saantia. Nämä välineet ovat lainantakausjärjestely (tarjoaa takauksia ja vastatakauksia rahoituslaitoksille) ja pääomajärjestely (tarjoaa riskipääomaa pääomarahastoille, jotka sijoittavat pk-yrityksiin lähinnä niiden laajentumis- ja kasvuvaiheissa) kasvua varten.

Hae rahoitusta
Cosme-rahoitus ei tule EU:lta suoraan vaan se myönnetään paikallisen toimijan kautta. Suomessa:

• Folmer: tästä

Suomenkielinen esite: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/9783

Euroopan investointipankki

Tem.fi ilmoitti tammikuussa 2017, että Euroopan investointipankkiryhmään (EIP) kuuluva Euroopan investointirahasto (EIR) allekirjoitti ensimmäiset pk-yritysaloitteen takaustoimet Suomessa Ålandsbankenin, Osuuspankin ja Oma Säästöpankin kanssa.

Nämä kolme takaustoimea luovat Suomessa pk-yrityksille yhteensä 220 miljoonaa euroa rahoitusta, joka kattaa yli puolet aloitteen 400 miljoonan euron tavoitteesta.

Hae rahoitusta/lisätietoa
http://www.eib.org/products/lending/loans/index.htm

ESIR

ESIRin mahdollistamaa EU tukea voi hakea, kun hanke täyttää toimialakriteerit, on kannattava ja sille on myös omaa tai muuta rahoitusta tiedossa. ESIRin mahdollistama rahoitus on aina vastikkeellista.

Katso täältä: soveltuuko hankkeesi/yrityksesi tähän rahoitukseen.
ESIRin mahdollistama rahoitus kanavoidaan hankkeille Euroopan investointipankin ja sen välittäjäorganisaatioiden kautta.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön alaiset rahoitusorganisaatiot, kuten Finnvera, Teollisuussijoitus ja Tekes, toimivat keskeisinä rahoituksen ja/tai -ESIR-tiedon välittäjäorganisaatioina. Alle 7,5 miljoonan euron rahoituksissa ESIRin tukemaa rahoitusta välittää OP Ryhmä ja yli tämän menevissä hankkeissa Euroopan investointipankki (EIP).

ESIR mahdollistaa taloudellisesti kannattavien investointien toteuttamisen. ESIRin kautta tuleva rahoitus edistää muun rahoituksen saamista korkeariskisille hankkeille, sillä ESIR ei tarjoa vastikkeetonta avustusta, eikä rahoita hankkeita yksinään.

ESIRin mahdollistama rahoitus yhdistetään hankkeissa hankkeen omaan ja muilta toimijoilta järjestämään rahoitukseen ja sijoittajapääomaan.

InnovFin

InnovFin takaa yrityslainoja ja takauksia innovatiivisille yrityksille sekä tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoitusta. Myös pääomarahoitusta yritysten käynnisty- ja alkuvaiheeseen.

Suomessa OP on sopinut Euroopan Investointirahaston (EIR) kanssa SME InnovFin -riskinjakotakauksesta. Takauksen tavoitteena on parantaa pk-yritysten lainarahoituksen saatavuutta, jotta voit investoida yrityksesi kasvuun aiempaa helpommin.

Lisätietoa:
Euroopan investointipankin Helsingin toimipiste: helsinki@eib.org

Kansainvälinen Leader-toiminta

Kansainvälisen Leader-toiminnan kautta omalle alueelle saadaan uutta osaamista, erilaisia näkökulmia tai ideoita. Kansainvälistymisen kautta voidaan lisätä innostusta ja sitoutuneisuutta maaseudun kehittämiseen.

Yhteistyö eri kulttuureista tulevien eurooppalaisten kanssa lisää suvaitsevuutta.
Leader-ryhmät voivat rahoittaa kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.  Kansainvälisen hankkeen hakija voi olla paikallinen yhdistys tai muu toimija. Hankkeeseen tarvitaan yhteistyökumppani vähintään yhdestä tai kahdesta muusta Euroopan maasta.

Suomalaiset Leader-ryhmät ovat osa Euroopan laajuista yhteistyöverkostoa. Ne auttavat uusien yhteistyökumppaneiden löytämisessä.

Kehittämisavustus

Liiketoiminnan uudistumiseen, kasvuun ja kehittämiseen sekä erityisesti kansainvälistymiseen.

Edellytys: Yrittäjällä halua ja valmiuksia tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja riittävästi omia resursseja kilpailukykyä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Lue lisää: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yrityksen-kehittamisavustus#.WbjVW9MjGL4

Hae rahoitusta
Täytä hakemus täällä.

Luova Eurooppa

Luova Eurooppa –ohjelma rahoittaa kansallisten pankkien kautta kulttuurin ja taiteen edistämistä. Ikävä kyllä, hanke on niin nuori, että vasta kolmen maan pankit ovat pyytäneet päästä lainantakausohjelmiin mukaan (Ranska, Espanja, Romania).

Vaikka tämä ohjelma ei olekaan lähtenyt Suomessa vielä käyntiin, niin kulttuurin ja taiteen rahoitukseen voi aina hakea tukea rakennerahastoilta.
Mutta silmät ja korvat auki! Kysyä voi lisää CIMO:sta (joka on siirtynyt Opetushallinnon alaisuuteen): hanna.hietaluoma-hanin@oph.fi tai puh: +358 295 338 540.

Maahanmuuttajien työllistämisrahoitus

Maahanmuuttajien työllistämisrahoituksen kautta Euroopan investointirahasto sijoittaa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR tai EFSI) tuella 10 miljoonaa euroa kokeiluun, jonka tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

Hae rahoitusta
Työ-ja elinkeinoministeriö

De minimis-tuki

De minimis –rahoitus on Euroopan komission määrittelemää yritystukea pieniin kehitysprojekteihin. Yritys voi saada de minimis -rahoitusta enintään 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Tekes myöntää yritykselle enintään 150 000 euroa de minimis -rahoitusta tällä aikajaksolla.

Yrityksen on selvitettävä hakuvaiheessa, paljonko de minimis -rahoitusta se on saanut edellisinä vuosina. De minimis rahoitusta myöntävät monet eri julkiset organisaatiot, Tekesin lisäksi esimerkiksi Finnvera ja ELY-keskukset.

Lue lisää:
Tem.fi

Muuta rahoituksesta

Eri avustusohjelmat

Kaikki rahoituskauden 2014-2020 EU:n rahoittamat tai avustamat ohjelmat löytyy tämän linkin takaa: http://ec.europa.eu/budget/mff/programmes/index_en.cfm

Yhteisiä hakuaikoja ei ole. Ne ilmoitetaan erikseen jokaisen tahon kohdalla erikseen.

Mikä rahoitusmalli yritykselle

Sinun Eurooppasi –sivulla löytyy tietoa EU:n tukeman laina- ja riskipääomarahoituksen hakemisesta. Sivusto määrittelee rahoitustarpeellesi sopivimman paikallisen rahoituslähteen: pankin, pääomasijoittajan tai bisnesenkelin. EU:n takuiden ja tukien ansiosta näillä paikallisilla rahoituslaitoksilla on mahdollisuus antaa lisärahoitusta yrityksille.

Hankkeen suunnittelu

Kierrätyskeskus on laatinut kylläkin jo muutama vuosi sitten erinomaisen oppaan EU-rahoituksen toteuttamisesta ja hakemisesta. Pitkä prosessi se on joka tapauksessa, johon koko organisaation täytyy sitoutua. Eri rahoittajille ja ohjelmilla on erilaisia vaatimuksia sen suhteen, mitä hankesuunnitelman täytyy pitää sisällään.

EU-tukien haku on yritetty tehdä helpoksi ja niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta kilpailu on kovaa, joten hakemuksen on oltava täydellinen. Lisätarkennuksia ei voi tehdä ja jos hakemuksesta puuttuu tietoja, se hylätään eikä uudestaan voi yrittää. Hakuprosessiin kannattaa siis todella paneutua, valita sopiva ohjelma ajan kanssa ja tehdä työ perusteellisesti.

Tätä opasta päivitetään

Teen tähän oppaaseen lisäyksiä ja korjauksia, jos siihen tulee palautteenne perusteella aihetta.
Kiitos jo etukäteen!

‍