Yrittäjänä Suomessa ja Ruotsissa

Suomen tilannetta verrataan usein Viroon ja eritoten yritystoiminnan osalta on saatavilla helposti hyvinkin yksityiskohtaista tietoa virolaisen yrityskulttuurin erityispiirteistä. On harvinaisempaa nähdä vertailuja yritystoiminnan eroista Suomen ja Ruotsin välillä.

Olemme olleet pienyrittäjien kanssa tekemisissä molemmissa maissa useita vuosia sekä myös itse kokeneet yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen liittyvät eroavaisuudet omassa yritystoiminnassamme varsin läheisesti. Tässä pieni yhteenveto kokemuksistamme näissä molemmissa maissa.

Suomi vs Ruotsi pienyrittäjien näkökulmasta

On pelkästään luonnollista, että suomalaisten ja ruotsalaisten pienyrittäjien luonteenpiirteissä ja asenteissa on havaittavissa ne samat erot kuin meidän luonteissamme yleensäkin. Mitä yrittäjyyteen tulee, niin eroamme selvästi siinä, miten uskomme itseemme ja kuinka suhtaudumme omien tuotteidemme/palvelujemme kehuskeluun. Onko tuo luottamus lujaa ja kunnianhimoista vai vähättelevää ja varovaista?

Toimialaan, maantieteelliseen sijaintiin ja yrittäjien omaan henkilökohtaiseen historiaan liittyviä eroja on tietenkin paljon, mutta kyllä ruotsalaisella pienyrittäjällä on silti selvästi itäistä naapuriaan positiivisempi asenne oman ja yrityksensä tulevaisuuden suhteen. Hän näkee sen mahdollisuutena saada aikaan muutoksia ja tilaisuutena liiketoimintansa kasvattamiseen.

Suomalainen yrittäjä on varovaisempi. Hän on tyytyväinen, jos toiminta jatkuu entisellään tai yltää edes pieneen kasvuun. Näin ainakaan ei tullut otettua riskejä ja toiminta on vakaalla pohjalla.

Asenne-eroista kuvastuu voimakas maltillisuutemme eikä pääministeritasollakaan ”pessimisti pety”. Liian valoisaa kuvaa ei haluta mielikuviin piirtää vaan mieluummin odotetaan ja annetaan tulosten puhua puolestaan. Suomessa ei tunnetusti suhtauduta myötämielisesti ”tyhjänpuhujiin”. Ruotsalainen yrittäjä harvemmin tyytyy tällaiseen vaatimattomuuteen. Hän maalailee mielessään jo varsin kunnianhimoisia tulevaisuudenkuvia, jotka sitten toteutuvat sellaisinaan tai eivät.

Tämä asennekysymys selittänee myös sen, miksi uuden työvoiman palkkaamiseen suhtaudutaan Ruotsissa positiivisemmin kuin Suomessa. Uudet työntekijät nähdään mahdollisuuksina ja taloon uudenlaisia resursseja tuovina voimina ennemminkin kuin riskeinä ja rajoitteina. Heti suunnitellaan, miten heidän tietotaitonsa ohjataan yrityksen käyttöön mahdollisimman laajasti ja koko rahan edestä.

Suomessa uuden työntekijän palkkaukseen katsotaan liittyvän uhkia, joten niitä kartetaan ja yritetään mieluummin tehdä ensin kaikki itse. Emme kai koskaan pääse riittävään varmuuteen, miten pääsisimme uudesta työntekijästä eroon, mikäli tilanne sitä joskus vaatisi. Kauhutarinat keplottelevista työntekijöistä, joita ei juuri työpaikoilla näy työsuhteen varmistumisen jälkeen, ruokkivat edelleen näitä pelkoja.

Kasvu ja kansainvälistyminen

Ruotsalaisia yrityksiä kuten H&M, IKEA, SPOTIFY tms. nostetaan usein, ja syystäkin, otsikoihin esimerkkeinä kansainvälisistä menestystarinoista, joita Suomesta puuttuu. Keneltäkään ei ole jäänyt huomaamatta, että Ruotsissa markkinoinnin, brändäyksen ja sitä myötä kansainvälistymisen prosessit ollaan opittu ja ne osataan.

Miten suomalaiset pienyrittäjät sitten suhtautuvat kasvuun ja kansainvälistymiseen? Moni suomalainen yrittäjä suunnittelee kyllä kansainvälistymistä, joskin projekti nähdään kalliina ja aikaa vievänä investointina. Ja sitähän se on.

Kansainvälistymisen tielle lähteneelle yrittäjälle Ruotsi on oivallinen testimarkkina. On paljon harvinaisempaa, että pienyrittäjä Ruotsista testaisi tuotteensa tai palvelunsa ensin Suomessa. Tämä saattaa yksinkertaisesti johtua siitä, että Ruotsilla on niin paljon suuremmat omat sisämarkkinat, että sieltä ei tarvitse muualle sillä hetkellä lähteä kokeilemaan.

Ruotsalaiset yritykset panostavat kansainvälistymiseen vasta toiminnan kasvaessa hieman isommaksi ja vasta silloin ne kääntävät katseensa myös Suomeen.

Maahanmuuttajayrittäjät

Ruotsiin ja Suomeen maahanmuuttaneiden kielitaito on luonnollisesti puutteellinen ja pohjoiseurooppalaiset kirjanpito- ja verotuskäytännöt kokonaan vieraita. Ulkomaalaistaustaisten yritysten lukumäärän jatkuva kasvu on pakottanut viranomaiset molemmissa maissa reagoimaan ja panostamaan aivan uusia määrärahoja näiden uusien yrittäjien onnistumiseen.

Suomessakin tehdään olosuhteisiin nähden hyvää työtä. On selvää, että maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat tulleet meillekin jäädäkseen ja on kaikkien etu, että he pääsevät nopeasti mukaan suomalaiseen liiketalouteen ja että heidän yrityksensä menestyvät.

Yrityksen perustaminen Ruotsissa

Yrityksen perustaminen on Ruotsissa tehty erityisen helpoksi ja vaivattomaksi. Netissä (esim. verksamt.se) saa perustamisilmoituksen valmiiksi alle tunnissa. Sen jälkeen ei tarvitse kuin avata pankkitili, jolloin yritystoiminta voi alkaa.

Muutenkin kaikenlainen asiainhoito viranomaisten kanssa, kuten veroilmoitukset, tilinpäätöksen toimittaminen, yrityksen muutosilmoitukset jne. hoituu Ruotsissa vaivattomasti netissä ja mikäli siihen liittyy mitään mitään kuluja, ne ovat hyvin maltilliset. Perinteisissä pankeissa sen sijaan asiointi saattaa olla hyvinkin takkuista, hidasta ja byrokraattista.

Yrityksen tuet ja rahoitus

Suomessa toimii Finnvera aloittelevien yritysten tukena ja rahoittajana. Ruotsissa vastaava valtiollinen taho on Almi, mutta sen rooli on passiivisempi eikä se lähde helpolla mukaan yrittäjien rahoitukseen. Siksi yrittäjillä Ruotsissa on suurempi tarve pankkilainoitukseen yritystoimintaa käynnistäessään kuin Suomessa.

Vakuudettoman pankkirahoituksen ollessa vielä lapsenkengissään niin Suomessa kuin Ruotsissakin, myöhemmän vaiheen käyttöpääoma- ja/tai investointirahoitukselle yrityksissä on selkeä tarve molemmissa maissa. Qred Yrityslaina on pohjoismainen yrityslainapalvelu, joka on kehitetty juuri tätä markkinaa ajatellen.

Olemme palvelleet tuhansia pienyrityksiä niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Qred Företagslån verkkopalvelun löytyy osoitteesta qred.com/se/ ja Qred Yrityslainan verkkopalvelu osoitteesta qred.com/fi/.

‍