6 kuukautta koronaa – Miltä suhdanteet näyttävät Suomessa?

Koronavirus iski voimakkaasti globaaliin talouteen viime keväänä. Rahoitusmarkkinoilla nähtiin aluksi voimakas reaktio osakekurssien romahtaessa, mutta keskuspankkien ja valtioiden tukipakettien myötä tilanne rauhoittui melko nopeasti. Usein toki tuntuu siltä, että pörssikurssit elävät omaa elämäänsä irrallaan siitä todellisuudesta, missä etenkin PK-yritykset toimivat.

Nyt, puoli vuotta koronan saapumisen jälkeen, on hyvä hetki katsoa taaksepäin ja arvioida miten Suomen taloudella on mennyt ja minkälaisia ovat suhdannenäkymät lähitulevaisuudelle.

Suomi pärjännyt verrattain hyvin muuhun Eurooppaan nähden

Koronavirus ja rajoitustoimet vaikuttavat talouteen globaalisti, mutta tilanne vaihtelee voimakkaasti eri maiden välillä. Vaikka Suomessa ryhdyttiin voimakkaisiin rajoitustoimiin, säästyimme ainakin ensimmäisessä aallossa Etelä-Euroopassa nähdyltä tautitapausten räjähdykseltä. Ennakkotietojen mukaan isku talouteen on myös ollut erilainen. Suomen bruttokansantuote laski vuoden toisella neljänneksellä 4,5 % verrattuna ensimmäiseen. Vastaavat luvut olivat Ruotsille -8,6 %, Saksalle -10,1 % ja Espanjalle peräti -18,5 %.

Suomi on pärjännyt melko hyvin etenkin Etelä-Euroopan talouksiin verrattuna vähittäiskaupan myynnin kehityksessä. Tämä kertonee osittain rajoitusten voimakkuudesta Espanjassa ja Italiassa, mutta osansa voi olla myös suomalaisen kuluttajan luottamuksella omaan talouteen sekä yhteiskunnan tukiverkostoihin.

[caption id="attachment_8534" align="aligncenter" width="525"]

Lähde: Eurostat[/caption]

Kysynnän lasku on luonnollisesti ollut paljon voimakkaampaa palvelualoilla, jotka ovat haavoittuvampia koronan vaikutuksille. Kuluttajien käytös ja konkreettiset rajoitustoimet ovat näkyneet etenkin majoitus- ja ravitsemisalalla.

Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn vertailun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että rajoitustoimet näkyvät palvelualojen myynnin kehityksessä, mutta ne selittävät vain osan myynnin laskusta. Toisenlaisen koronastrategian valinnut Ruotsi ei ole pystynyt välttymään koronan aiheuttamilta seurauksilta.

[caption id="attachment_8533" align="aligncenter" width="526"]

Lähteet: Tilastokeskus, Statistikmyndigheten SCB[/caption]

Vaikka koronan aiheuttama shokki oli alunperin melko raju, näyttää Suomi toistaiseksi pärjäävän ehkä pelättyä paremmin. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman tilaston mukaan uusien lomautusten määrän kasvu rauhoittui melko nopeasti keväästä lähtien.

Konkurssien määrässä ollaan nähty jopa hienoista laskua edelliseen vuoteen nähden. Tilastokeskuksen mukaan alkuvuonna vireillepantujen konkurssien määrä laski 6 % edellisestä vuodesta.

“Konkurssien määrä väheni tammi–heinäkuussa 2020 edellisvuodesta 6,0 prosenttia”

EK:n suhdannebarometri kertoo kasvun varovaisesta paluusta

Elinkeinoelämän keskusliiton heinäkuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan suhdannenäkymät ovat parantuneet kevään pohjalukemista, etenkin palvelualojen kasvun ansiosta.

Epävarmuus tulevasta tulee kuitenkin painamaan tulevan syksyn odotuksia, etenkin teollisuudessa sekä viennistä riippuvaisilla aloilla. Tämä voi toisaalta luoda myös painetta uusille yritystukipaketeille.

Toisen, PK-yrityksille tehdyn kyselyn mukaan rajoitusten purkamisen jälkeen tilanne on ollut hieman valoisampi. Kyselyn mukaan 34 prosenttia vastanneista oli kehittänyt uusia tuotteita tai palveluja. Tämä kertoo suomalaisten yritysten sopeutumiskyvystä, mikä tulee varmasti olemaan tärkeää myös tulevaisuudessa.

“Rajoitusten purkaminen on helpottanut tilannetta ja yritysten liikevaihtoarviot ovat aikaisempaa myönteisempiä”

Muutoksia kuluttajien käytöksessä

OP:n maksukorttidatan mukaan kuluttajat käyttivät enemmän rahaa rautakauppaan ja elektroniikkaan, kun taas rajoituksista kärsineet palvelualat kokivat suuren pudotuksen myynnissä. Kesän tullessa ravintolat sekä kampaamo- ja kauneudenhoitoala kokivat merkittävää piristymistä.

Kotimaan matkailusta odotetaan myös piristystä matkailualle. 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjan kesäkuussa teettämän kyselyn mukaan 67 % vastanneista aikoi matkustaa kotimaassa. Yksi keskeinen syy kotimaan lomailun lisäämiselle kyselyn mukaan oli halukkuus tukea yrittäjiä. Tämä herättää toiveikkuutta siitä, että suomalaiset ovat valmiita tukemaan kotimaisia yrittäjiä poikkeustilanteessa.

Yleisesti ottaen korona on vaikuttanut erityisesti ihmisten tapaan liikkua. Googlen keräämään dataan pohjautuen, ourworldindata -sivusto on kerännyt aineistoa muutoksista ihmisten liikkumisessa. Tämän perusteella ihmiset ovat kevään jälkeen hiljalleen palanneet työpaikoille, julkiseen liikenteeseen sekä virkistyspaikkoihin. Vielä ei tosin ole palattu normaaliin ja lisäksi kesäkausi saattaa vielä sotkea tilastoja. Esimerkiksi julkisen liikenteen käyttö ja työpaikkavierailut olivat vielä neljänneksen pienempiä elokuun lopussa verrattuna alkuvuoden normaaliaikojen keskiarvoon. Nähtäväksi jääkin tuleeko etätyöstä uusi normaali myös lähitulevaisuudessa.

Odotukset tulevalle?

Tähän mennessä nähdyn perusteella voidaan sanoa, että Suomi on pärjännyt kunnioittavasti, verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Rajoitustoimet ovat olleet voimakkaita, mutta kokonaisuutena talouden isku ei ole ollut esimerkiksi Ruotsiin nähden merkittävästi suurempi.

Tulevaisuus toki askarruttaa monia. Minkälaiseksi toinen aalto muodostuu? Selviämmekö jatkossa kevyemmillä rajoituksilla? Ulkomaankaupasta ja teollisuudesta riippuvaisille yrityksille tilanne on osittain epävarmempi, sillä tautitilanne kehittyy eri tahtiin monissa Suomelle tärkeissä talouksissa. Lisäksi rakentamisessa ja teollisuudessa kysynnän lasku saattaa näkyä vasta viiveellä.

Kotimaisen kysynnän vahvistaminen voikin olla avainasemassa. Vaikka tämä on suurilta osin päättäjien käsissä, voimme mekin niin, yrittäjä- kuin kuluttajatasolla pyrkiä vaikuttamaan tilaanteseen. Osittain tämä voi tarkoittaa sopeutumista, mutta myös uuden kehittämistä sekä kuluttajilta tietoisia valintoja yrittäjien tukemiseksi. Yhdessä tekemällä saamme luotua Suomeen työtä ja kysyntää myös tulevaisuudessa.

/Qredin tiimi

‍